Pinkit taidevinkit sivun kuva Johanna Wahlbeckista
”Täältä tulen ja vien sinut kuvamaailmaan!”. Pinkit taidevinkit lähettää Johanna Wahlbeck. Kuva: Ella Tommila

 

Tilaa ilmaiset pinkit taidevinkit sähköpostiisi!

Pinkit taidevinkit kirjoittaa vuodesta 2014 yrittäjänä toiminut taidefilosofi, kuvataideterapeutti ja työnohjaaja Johanna Wahlbeck. Kirjeet laaditaan rennosti, mutta asiasisältöä unohtamatta eli niin kutsutulla pinkillä fokuksella! Kirjeissä kerrotaan muun muassa kuvataiteisiin ja erityisesti nykytaiteeseen liittyvistä menetelmistä, koulutuksista, taidematkoista ja näyttelysuosituksista. Pinkkien taidevinkkien kirje lähetetään noin 1-3 kertaa kuukaudessa.

Haluatko liittyä ilmaisten pinkkien taidevinkkien vastaanottajaksi?

Haluatko tilata ilmaisia pinkkejä taidevinkkejä sähköpostiisi?(Vaaditaan)

Hyväksyn henkilötietojeni käsittelyn (linkki alla)(Vaaditaan)

Vastaan lomakeyhteydenottoihin lähtökohtaisesti osoitteesta johanna@oivallamme.fi
En koskaan lähetä roskapostia, mutta jopa yksityisiä keskusteluviestejä voi tänä automaattisten roskapostiharavien aikana mennä roskapostilaatikkoon.
Jollet saa viestejäni ja haluat niitä vastaanottaa, tarkistathan roskapostilaatikon ja merkitset tarvittaessa sähköpostiosoitteeni luotettavaksi lähettäjäksi. Tarkista myös tarjoukset-kansio, jos käytät kyseistä toimintoa esimerkiksi gmail-sähköpostissa. Voit siirtää viestit halutessasi ensisijaiseen kansioon tuleviksi.

Lähetän ilmaiset pinkit taidevinkit käyttäen Mailchimp:iä. Jollet saa viestejä, tarkistathan vaihtoehtoiset postilaatikot ja lisäät osoitekirjaan.
Voit koska tahansa perua tilauksen lähettämällä minulle tiedon sähköpostitse, tai klikkaamalla uutiskirjeen lopussa olevaa tilauksen lopetuslinkkiä.

Tietosuojaselosteeni voit lukea klikkaamalla tästä.

 

Pinkkien taidevinkkien porukan omat tapahtumat ja tarjoukset

pinkit taidevinkit kuvituskuva riku riipan teos

Edellinen iso tapahtuma oli keskiviikkona 16.10.2019 klo 17-19 Galleria Duetossa Helsingissä! Mukana oli taiteilija Riku Riippa (s. 1974) esittelemässä veistoksiaan! Rikun materiaalit on puu, kipsi, keramiikka ja pronssi (oikealla teosesimerkki vuodelta 2017, keramiikka).

Lisäksi aikaa oli varattu rennolle yhdessäololle. Kerroin tulevasta ohjelmasta tapahtumassa ja juhlistettiin yrityksen 5-vuotissynttäreitä yhdessä.

Olen aiemmin järjestänyt pinkkejä kahvitilaisuuksia työtilassani, mutta nyt halusin järjestää jotain isompaa ja yhteisöllisempää.

Tapahtuma oli täysin maksuton ja suunnattu sähköpostilistalla oleville.

Tapahtumissa voit nauttia vaihtuvasta taideohjelmasta ja jutella muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.

Pinkillä taidevinkkilistalla olevat saavat myös omia tarjouksia esimerkiksi taidematkoista ja ennakkotietoja uusista taidematkoista ja kursseista.

Pinkkien taidevinkkien listalle ei lisätä ketään automaattisesti, pinkit taidevinkit ja edut tulevat vain ne tilanneille.

 

Tilaajalahja

Kun tilaat Pinkit taidevinkit saat linkin videoon, jossa minua haastatellaan kuvataidemenetelmiin ja hyvinvointiin liittyen. Annan videolla myös käytännön vinkkejä.

Olin haastateltavana Työhyvinvoinnin verkkosummitissa, jonka Tuuli Paaksi järjesti syksyllä 2018.

Klikkaamalla tästä näet otteen videosta. Haluatko nähdä koko videon? Liity Pinkkien taidevinkkien listalleni lomakkeella niin lähetän sinulle linkin täyspitkään haastatteluun.

 

Aiempien pinkkien taidevinkkien kirjeiden antia

Tähän alle olen kerännyt joitain aiemmissa pinkeissä taidevinkkikirjeissä antamiani pinkkejä taidevinkkejä (joitain esimerkkejä). Tutustu vapaasti!

 

Taidetietoa

 

Kiinnostava nykytaideblogi – Insinöörin taideopas

Lue intohimoisen nykytaideharrastajan ajatuksia esimerkiksi tämän vuoden kesänäyttely-tarjonnasta ja Venetsian biennaalista.

Pääset sivustolle klikkaamalla tästä.

Tästä pääset kirjoittajan Instagramiin.”

 

Onko Kulttuurivinkki-sivusto jo tuttu sinulle? Näyttelyt kootusti

Kulttuurivinkki-sivustoa ylläpitävä taidehistorioitsija Katariina Satu päivittää sivustolle pääkaupunkiseudun meneillään olevien taidenäyttelyiden päivämäärät.

Näet kootusti mitä on tarjolla juuri nyt.

Pääset sivustolle klikkaamalla tästä.”

 

Kesänäyttelysuositukseni

Järjestän osaan kesänäyttelykohteista taidematkoja, mutta Suomessa on paljon muitakin kesäisiä, jo perinteisiksi nykytaidematkailijan kohteiksi muodostuneita kokonaisuuksia.

Niinpä laitoin kirjeissä teille suosituksina nämä kohteet Mäntän, Salmelan, Gumbostrandin ja Nastolan lisäksi, tässä ne kaikki vielä kootusti:…”

 

Taidefilosofiaa

 

Joutilasta loppukesää!

Taidefilosofi-työnohjaaja-kuvataideterapeuttina minulle on helpointa pitää lomaa silloin kun suurin osa asiakkaistakin on lomalla. Olen nyt heinäkuussa tehnyt hieman töitä, mutta nauttinut myös joutilaisuudesta.

Mietin joutilaisuuden olemusta. Riippumatta koskettaako lomailu sinua, joutilaisuuden ja puuhaamisen tasapaino varmasti jollain tavalla koskettaa.

Taide-sana juontuu latinan sanasta ”ars”, joka tarkoittaa sekä taitoa että taidetta. Ensimmäisen kerran termiä käytettiin tiettävästi 1200-luvulla.

Ehkä voisikin puhua joutilaisuuden taiteesta? Mitä se tarkoittaa sinulle?

Poimin tähän mielestäni erityisen kiinnostavia kohtia teoksesta Matkaopas joutilaisuuteen (toim. Tom Hodgkinson & Matthew de Abaitua, s. 77-78 ja 186-187).

Ensin kohta, jossa lainataan Roland Barthesia, semiootikkoa, joka teoretisoi myös taiteesta.

Matkaopas-antologian tämän kohdan lähde on Roland Barthes: Barthes par Roland Barthes vuodelta 1975.

Tämä ranskalainen filosofi ei ollut liian hieno vetelehtiäkseen silloin tällöin. Kaikeksi onneksi hän dekonstruoi vetelehtimishalun meille.

L’aise – Mukavuus
Hedonistina (jollaisena hän itseään pitää) hän etsii tilaa, joka on oikeastaan hyvää oloa, mutta tämä hyvä olo on monimutkaisempaa kuin se tavanomainen hyvä olo, jonka osatekijät yhteiskuntamme määrittää. Se on hänen itsensä järjestelemää hyvää oloa (samaan tapaan kuin isoisäni B. järjesti elämänsä ehtoopuolella ikkunansa luo korokkeen, jotta pystyisi työskennellessään näkemään paremmin puutarhaan). Tätä henkilökohtaista hyvää oloa voitaisiin kutsua mukavuudeksi.  Mukavuudelle voidaan ajatella teoreettinen arvokkuus (”Formalismia käsiteltäessä meidän on pidettävä kiinni mukavuudesta, ei etäisyydestä”) ja eettinen voima, se on tietoista luopumista kaikesta sankaruudesta jopa nautinnossa. 
(suom. Tero Valkonen)

Siinä hieman ajateltavaa riippukeinuun. Entä Bertrand Russellin Joutilaisuuden ylistys (1932), jossa hän ajaa työpäivän pituuden lyhentämistä neljään tuntiin ja puolustaa joutilaan ajan merkitystä muun muassa seuraavin sanoin:

Ennen kaikkea näemme enemmän onnellisuutta ja elämäniloa riekaleisten hermojen, väsymyksen ja ruoansulatushäiriöiden sijaan. Tehty työ riittää tekemään vapaa-ajasta nautinnollisen, mutta se ei aiheuta uupumusta. Koska ihmiset eivät ole vapaa-ajallaan väsyneitä, he harrastavat muitakin huvituksia kuin niitä, joissa ovat vain passiivisia osanottajia. Ainakin yksi prosentti ihmisistä käyttää vapaa-aikansa todennäköisesti johonkin yhteistä hyvää lisäävään, ja koska he eivät tee näitä asioita elantonsa takaamiseksi, heidän omaperäisyytensä pääsee valloilleen eikä heidän tarvitse mukautua asetettuihin standardeihin. Mutta vapaa-ajan hyvät puolet eivät näy pelkästään näissä erityistapauksissa. Tavalliset miehet ja naiset, joilla on mahdollisuus onnelliseen elämään, muuttuvat ystävällisemmiksi ja suvaitsevammiksi eivätkä enää suhtaudu toisiin yhtä epäileväisesti. Halu sotimiseen lakkaa, osittain juuri tämän seikan takia ja osittain siksi, että siihen vaaditaan kovaa työtä kaikilta. 

Kaikista moraalisista piirteistä maailma tarvitsee eniten hyväntuulisuutta, ja hyväntuulisuus seuraa helposta ja turvallisesta elämästä, ei raskaan taistelun hallitsemasta elämästä. Nykyaikaiset tuotantomenetelmät ovat mahdollistaneet helpon ja turvallisen elämän kaikille, mutta sen sijaan me olemme valinneet ylityön toisille ja nääntymisen toisille. Tähän asti me olemme jatkaneet sitä uutteruutta, joka vallitsi ennen koneiden aikaa; me olemme olleet tässä asiassa hölmöjä, mutta ei ole mitään syytä olla ikuisesti hölmö. (suom. Tero Valkonen)”

 

Kurkkauksia kulisseihin

 

Kiinnostaako taideyrittäjän arki? Olen pitänyt 2,5 vuotta blogia yrittäjyydestäni

Olen pitänyt jo 2,5 vuotta blogia. Aloitin puolisen vuotta sen jälkeen kun olin hypännyt taidemuseosta kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Noin kerran kuussa olen kirjoittanut lisää, höystettynä pinkeillä vinkeillä.

Blogi ei ole virallisilla yrityksen nettisivuilla, vaan kyseessä on rento katsaus kulisseihin, pilkettä silmäkulmassa tehty sellainen.

Kesäkuukausina kirjoitan harvemmin, mutta nyt jäi jo keväällä kirjoituskertoja välistä ja kirjoitinkin siitä, ja priorisoinnista.

Voit lukea tekstin ja tutkia blogiani klikkaamalla tästä.”

 

Taideuutisia

 

Lue Artnetin 5 ”nousevien tähtien” näyttelysuositusta

Keitä ovat nämä nousevat taiteilijat? Sveitsiläinen Klodin Erb, kolumbialai-nen Andres Orozco, japanilainen Teppei Kaneuji, belgia-lainen Phillip Mettenja amerikkalai-nen Baseera Khan.

Artnet on kansainvälinen taiteen markkinapaikka. Artnet on toimittanut taidemaailmasta kertovia uutisia vuodesta 2014. Voit lukea artikkelin englanniksi ja katsoa teosesimerkit klikkaamalla tästä.”

 

Banksy Venetsiassa?

Banksyn on uutisoitu mahdollisesti tehneen kantaaottavan muraalin Venetsiaan biennaalin avajaisviikoksi ja myös kantaaottava taidehappening-video on ilmestynyt hänen Instagram-tililleen viime viikolla.

Englantilaista 70-luvulla syntynyttä ”Banksyä” ei ole koskaan kutsuttu Venetsian biennaaliin mihinkään viralliseen näyttelyyn ja hän on onnistunut pysymään tuntemattomana. Etsintäkuulutettu Banksy tunnetaan muun muassa kotimaansa lakia rikkovista graffititeoksistaan.

Lue lisää alla myös Banksyn Venetsian tempauksista!

Banksy soluttautuneena Venetsian biennaaliin

Oletettavasti Banksyn tekemän seinämaalauksen aiheena on siirtolaiskriisi. Toisessa teoskokonaisuudessa, otsikoltaan ”Venice in Oil”, oli kuvattuna valtameriristeilijät pilaamassa Venetsiaa: Tuntematon taiteilija pystytti nämä maalauksensa Pyhän Markuksen aukiolle, kunnes poliisi hääti hänet. Banksy postasi tästä videon.

Lue lisää englanniksi ja katso kuvat ja video happeningistä klikkaamalla tästä ja tästä.”

 

Taidevinkkejä ja -näkökulmia

 

Kirjoitin blogitekstin Kuopion taidemuseossa Taidettaako-otsikolla

Taidettaako-uusverbillä tarkoitan sitä tunnetta tai tarvetta, mihin taide on vastaus.

Pohdiskelin aihetta Jouni Airaksisen, Antti Röngän ja Arto Väisäsen Yhteen hiileen -näyttelyn teosten äärellä.

Klikkaa tästä lukemaan lisää blogistani ja samalla myös tutustumaan Kuopion taidemuseon tämänhetkiseen [eli senhetkiseen] vaihtuvaan näyttelyyn.

 

Millainen on huono taidekokemus?

Minulta kysytään aina välillä henkilökohtaisesta nykytaidemaustani. Innostun kyllä suoraan sanottuna aika pienellä kynnyksellä taiteesta, mutta on ollut noita inhokkihetkiäkin.

Millainen sinusta on ”huono” taidekokemus?

Lue lisää blogissa klikkaamalla tästä.”

 

Mitä voisit siirtää lomalta arkeen? Työnohjaaja vinkkaa

Työnohjaaja-minäni törmää välillä siihen inhimilliseen ilmiöön, että lomaa odotetaan ja arkeen paluu tuntuu hankalalta. Nyt on jo hetki kulunut siitä, kun suurin osa oli joululomalla, miltä arkeen paluu on tuntunut?

Toisaalta monella hiihtoloma lähenee jo kovaa vauhtia. Miten voisit etukäteen keventää lomalta paluuta?

Voit esimerkiksi miettiä, mikä oikeastaan on Se juttu lomassa, joka saa sen tuntumaan niin hyvältä? Onko se velvollisuudentunnon väheneminen tai aikataulun vapautuminen? Onko se siinä, että voit syödä kiireettömän aamiaisen?

Yritä miettiä mistä kaikeasta eniten nautit lomassa, ja mitä tuollaisia elementtejä voisit ottaa myös osaksi arkea.

Kuvataidemenetelmä-ihmisenä ajattelen, että voit myös määrittää tuolle hyvälle lomaololle jonkin värin ja ajatella sitä kun ajattelet arkea. Tai värittää arkikalenteria tuolla värillä.”

 

Tiesitkö, että minulla on yrittämiseni kulisseihin kurkkaava blogi?

Olen pari vuotta kirjoittanut rennosti blogia yrittämisestäni, noin kerran kuussa (paitsi kesällä ja vuodenvaihteessa). Jos kiinnostaa, kurkkaa esimerkiksi viimeisin pohdintani, jonka kirjoitin tänään, oikeastaan ihan äsken, klikkaamalla tästä

 

Facebookin taidevinkki-ryhmät

Olen perustanut Facebookiin kaksi ryhmää, toinen on taidepalveluista tiedottamista varten ja toinen kansainvälisille taidematkavinkeille, erityisesti vähemmän tunnetuista näyttelyistä ja nykytaidefestivaaleista tiedottamiseen. Liity ryhmiin halutessasi Facebookissa täällä:

– Taidepalvelut-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/taidepalvelut/

– Kansainvälinen taidematka-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/arttravelrecommendations/

 

Taiteilijoista

 

Taiteilijatkin ovat unelmoineet rennosta kuvasta (liittyen Rento kuva -konseptiini)

What I dream of is an art of balance, of purity and serenity, devoid of troubling or depressing subject-matter, an art which might be for every mental worker, be he businessman or writer, like an appeasing influence, like a mental soother, something like a good armchair in which to rest from physical fatigue. (Henri Matisse)

Ranskalainen Matisse (1869-1954) haaveili tasapainon taiteesta, joka hänen mukaansa olisi puhdasta ja vapaata sisällöstä. Sellaisesta taiteesta, joka voisi jokaiselle toimia mielen rauhoittajana, kuin mukava nojatuoli, taiteesta, joka palauttaisi fyysisestä(kin) väsymyksestä.

Matissen ajatuksissa oli puhtaasti muotoon keskittyvä kuvataide – kuten modernisteilla usein. Katsojien mielleyhtymiä ei voi kuitenkaan (onneksi) hallita. Niin sanotusta ei-esittävästä kuvastakin meille tulee mieleen jotain tuttua.

Eri hetkillä koemme erilaisen taiteen rauhoittavaksi. Usein pelkästään se, että katsomme taidetta virkistää, riippumatta mielleyhtymistä. Voimme lisäksi kääntyä sisäänpäin ja löytää rentouden itsestämme, myös kuvallisesti.”

 

Taiteen merkityksistä ja tilasta

 

Muistathan taiteen tuijottamisen voiman? Ehkä erityisesti marraskuussa, joka on jo kulman takana, kannattaa hakeutua värikkäiden ja valoa sädehtivien taideteosten äärelle.”

 

Nykytaiteen tilasta

Olimme Tallinnassa taidematkalla viikonloppuna. Kävimme tietenkin Kumussa, mutta myös esimerkiksi EKKM:ssä, Viron nykytaidemuseossa, joka on osin taiteilijavetoinen, varsin mielenkiintoinen paikka. Vierailimme myös suositelluissa gallerioissa, kuten taiteilijaseuran Hobusepeassa ja Temnikova & Kaselassa, sekä paikallisessa Taidehallissa.

Keskustelimme jälkimmäisen gallerian, Temnikova & Kaselan, vetäjän Lilian Hiobin kanssa myös nykytaiteen tilasta Tallinnassa. Paljastui, ettei siellä ole kovin paljoa nykytaiteen ostajia ja senkin vuoksi galleria toimii paljon kansainvälisillä markkinoilla.

Nykytaide on muutenkin yhä kansainvälisempää, globalisaatio ei ole jättänyt taidekenttää koskemattomaksi. Tämä pistää toisaalta miettimään sitä, mikä on lokaalin, paikallisen taidekulttuurin rooli kasvavassa kansainvälistymisessä? Ainakin vähemmistöjen taiteen tapauksessa se voi olla yhä suurikin.

Erilaiset näkymättömät ja näkyvät raja-aidat kulttuuristen kategorioiden – kuten korkeataide, design, käsityöt ja mainosmaailmagrafiikka – välillä ovat olleet pikku hiljaa kaatumassa jo vuosia, mutta nyt se alkaa näkyä laajemmin.

Esimerkiksi viime vuoden Venetsian biennaalissa nähtiin tekstiilitaidetta enemmän kuin koskaan aiemmin ja sitä näimme paljon myös Tallinnassa.

Myös posliinisia teoksia näkee yhä enemmän galleria- ja museonäyttelyissä. Posliini on ennen mielletty enemmän käyttödesignin ja rihkamakoriste-esineiden materiaaliksi, mutta se alkaa vähitellen saavuttaa normistatusta nykytaidemateriaalina.

Yhä enemmän löytyy tekijöitä, jotka toimivat monilla puolilla noita niin sanottuja rajoja, esimerkiksi mainosgraafikko voi suunnitella yksilöllisen ilmeen näyttelylle, pakkaussuunnittelijasta voi kuoriutua muotisuunnittelija ja edelleen veistostaiteilija tai taidefilosofi voi olla myös koulutettu kuvataideterapeutti ja työnohjaaja 😉

Mitä mieltä itse olet nykytaiteen tilasta?”

 

Asiantuntijavinkkejä

 

Pinkki työnohjauksellinen vinkki perspektiivin ottamiseen:

Tuntuuko siltä, että mieltä vaivaavat pikku asiat tai että kokonaiskuva hukkuu arkeen? Kokeile ottaa kirjaimellisesti ja kuvallisesti etäisyyttä. Sen lisäksi että voimme saada uusia näkökulmia katsomalla ja tekemällä kuvia, voimme myös käyttää kuvallisuutta hyväksi mielikuvituksen tasolla.
Kuvittele katselevasi itseäsi ja maapalloa esimerkiksi kuusta käsin. Mitä näet? Missä näet itsesi? Mikä on loppujen lopuksi tärkeintä, mikä erottuu? Kuvittele sitten itsesi tulevaisuuteen, mitkä asiat ovat tärkeitä vielä vuoden päästäkin?”

 

Pinkki vinkki kuvalliseen itsetutkiskeluun:

Huomaatko rentoutuvasi erityisesti tietyntyyppisten kuvien edessä, tai käyttäessäsi jotain väriä? Pane merkille tällaisia kokemuksia, kirjoita ne esimerkiksi ylös, ja huomaa toistuvuudet. Mieti, onko esimerkiksi jokin väri sellainen, joka erityisesti rentouttaa? Tai muoto? Aihe? Voit soveltaa itsetutkiskelulöytöjäsi esimerkiksi pukeutumiseen ja sisustukseen. Jokainen meistä antaa, tietämättäänkin, erilaisia merkityksiä esimerkiksi väreille.”

 

Taideterapeutti-minäni pinkki kesävinkki:

Monet käyvät tavaramertaan läpi kesällä. Itselle rakkaiden, tunnearvoa omaavien, tavaroiden säilyttäminen ja järjesteleminen kauniiksi asetelmaksi on mielelle hyväksi. Ei siis kannata konmarittaa – hankkiutua eroon – kaikesta, vaan sommitella itselle tärkeistä esineistä esinekooste (assemblaasi) esimerkiksi kirjahyllyyn tai pöydälle!

Työnohjaaja-minäni pinkki kesävinkki:

Ajanhallinta voi olla haasteellista, olet sitten töissä, eläkkeellä, työnhakija, opiskelija tai jotain muuta (tai siltä väliltä). Riippumatta tilanteesta, kannattaa palautumista varten varata myös aikatauluttomatonta aikaa. Jos tunnet hukkuvasi viestiviidakkoon, ota lomaa myös somesta ja laita sähköposti sivuun lomailmoituksen kera!”

 

Taiteellinen juhannustaika

Ajattelin miettiä millainen voisi olla taianomainen ohje juhannushenkiselle taideteolle.

Suurin osa suomalaisista juhannustaika-perinteistä liittyy puolison taianomaiseen näkemiseen.
Esimerkiksi Briteissä, Venäjällä ja Irlannissa kokkotuli poltetaan jo juhannusaattoa edeltävänä yönä ja tulen yli hyppäämisellä voikin puhdistua synneistä ja sairauksista. Suomessa palaneen juhannusyön kokon savun yli hyppääminen nostattaa lempeä.

Moneen juhannustaikaan liittyy vasta tai vihta, peili tai vesi, seppele tai kukat (kuten nuo seitsemän eri kedon kukkaa tyynyn alla).

Taiteellinen juhannustaika voisi olla vaikkapa assemblaasi; esinekooste itselle sopivista juhannustaikoihin kuuluvista elementeistä. Teos voi olla myös vain valokuvana arkistoihin jäävä, esinekoosteen voi valokuvauksen jälkeen purkaa.

Toisaalta monet perinteisetkin juhannustaiat ovat suorastaan valmiita performansseja (joita voisi verrata vaikka Erwin Wurmin Minuuttiveistoksiin), vai mitä mieltä olette tästä ohjeistuksesta, jonka koostin juhannustaikapätkiin pohjaten?

  • Liiku metsässä vahdaten virvatulia
  • Katsele kaivoon, mieluiten alasti
  • Kieri alastomana kasteisella niityllä
  • Juokse alasti saunasta tullessa ojissa yhdeksänteen saakka
  • Kierrä kolmikulmainen pelto kolmeen kertaan
  • Mene kosken keskelle kivelle istumaan ihan alasti, ainoastaan olkiside vyönä
  • Aseta peilit vastakkain ja katso toiseen
  • Lakaise makuuhuoneen lattiaa alastomana punainen rihma vyötäisillä
  • Nuku vasemman jalan sukka väärinpäin jalassa
  • Juokse juhannusyönä virsikirja kädessä pihan suurimman kiven ympäri seitsemän kertaa myötäpäivään

Performatiivisen teoksen, taiteellisen teon, näistä tekee erityisesti se, jos niitä suorittaa vakavana ja hitaasti, alastomuuden lisäksi.”

 

”Jos liikut kesällä pääkaupunkiseudulla, suosittelen lähtemään museo- tai galleriakierrokselle, nähtävää riittää varmasti! Kerron välillä näistä esimerkiksi Instagram-tililläni, @johannawahlbeck”

 

Taiteen tulkintavinkkejä

 

Hei pinkkien taidevinkkieni vastaanottaja,

oletko joskus katsonut näyttelyssä taideteosta ja miettinyt, miten sitä voisi tulkita, tai mitä opas nyt sanoisi?

Sen lisäksi, että jokaisen taideteoksen takaa voi löytää kasapäin erilaista tietoa taiteiijasta, materiaaleista, tilanteesta missä teos on syntynyt ja siitä miten se on syntynyt… Ja sen lisäksi, että voi tutustua kyseiseen aikakauteen taidehistoriassa tai ryhmittymään tai tyylisuuntaan…

Kaiken erilaisen tiedollisen tutustumisen lisäksi taideteosta voi aina tarkastella monesta muustakin näkökulmasta.

Esimerkiksi sen kautta mitä taideteoksessa tosiasiallisesti on, mitä siinä näkyy. Jos kyseessä on maalaus, voi miettiä onko teoksessa jotain raskasta – jotain tummaa ja tarkkarajaista – tai onko siinä jotain keveää – vaaleaa ja sumuisempaa?

Mitä sinulle tulee mieleen teoksen muodoista ja väreistä? Onko teoksessa jotain suurta, joka tulee lähelle, vai pientä kaukana, vai paljon erilaisia muotoja ja värejä? Voisiko teoksen merkitys, ainakin sinulle, siinä tilanteessa, olla läheisyys tai perspektiivin saaminen?

“Art is in the eye of the beholder, and everyone will have their own interpretation.”
― E.A. Bucchianeri, Brushstrokes of a Gadfly

”Great art picks up where nature ends.”
— Marc Chagall

”Mitä tahansa sitten teemmekin, meidän on tehtävä se tietoisesti. Silloin kaikkein yksinkertaisimmatkin asiat alkavat ilmaista omaa runouttaan.” — Timo Sarpaneva”

 

Näyttelysuosituksia

 

”Kun mennään kesää kohti, haaveilen ja muistelen usein sitä, millainen on galleriakävely Helsingissä kesällä. Suosittelen aloittamaan esimerkiksi Kalevankadun Galleria Duetosta, jatkamaan Vanhan Kirkkopuiston poikki, kenties ensin Forsblomilla pysähtyen, kohti Diana-puiston kupeeta, jossa muun muassa Valokuvagalleria Hippolyte. Seuraavaksi voi sukkuloida galleriatäyteistä Uudenmaankatua pitkin länteen kunnes kahvi- tai jäätelöhammasta alkaa kihelmöidä ja tekee mieli siirtyä meren äärelle nautiskelemaan kahvilan herkuista. Herkullista taidetta ja herkullista syötävää, verkkaista liikuntaa, ajattomia hetkiä, niistä on kaunis kesäpäiväkin tehty, aurinko ja lämpö on tietenkin se erityinen lisä, josta täällä pohjoisessakin saamme toivottavasti taas nauttia. Ehkä jossain kohtaa kesää tulee jopa liian kuuma ja olemme taas hyvin kiitollisia olosuhdeilmastoinnista näyttelytiloissa.”

 

Vinkkejä muista taidetietolähteistä

 

”Oletko jo tutustunut Facebookin Näyttelysuosituksia-ryhmään? Siellä kuka tahansa voi kertoa näyttelykokemuksistaan. Ryhmä on hyvin aktiivinen ja esimerkiksi sitä kautta voi sopivalla hetkellä hakea vinkkejä siitä, mihin galleriaan suuntaisi seuraavaksi.

Olen tykästynyt laittamaan joskus näiden kirjeideni mukaan lainauksia taiteesta ja nyt haluan lainata edesmennyttä Taiteemme Grand Ladyä Leena Peltolaa, kun hän kuvailee Maaria Wirkkalan taidetta, kirjassa, joka minulla oli kunnia saada häneltä vuonna 2001 (kirjoitettu samana vuonna ilmestyneeseen Hokkarikukkia – Teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Rovaniemen taidemuseosta, s. 126):

’Maaria Wirkkala etsii tilan, jonka hän viitteenomaisesti, pidättyvin keinoin muuttaa hetkelliseksi toiseksi, luo tilaan oman herkän valon elävöittävän tunnelmansa, jonka taustalla piilee syvällinen ajatus tai kokemus.’

Voisiko ajatella, että taide on aina toiseksi muuttamista, jotta voimme taas palata täydempinä takaisin?

Taideterveisin,

Johanna, henkilökohtainen taidefilosofisiTyönohjaaja Johanna Wahlbeck kuvassa

 

 

Lue lisää Johanna Wahlbeck Oy:stä

Some-tileilleni pääset klikkaamalla sivun alalaidan ikoneita